Ympäristömme
Ympäristömme tarjoaa ihanteellisen kohteen elämysmatkailulle, sen moninaisen luonnon ja eläimistön muodossa.
Martinselkonen
Sanotaan olevan Suomen viimeisimpiä erämaa-alueita. Voit tutustua alueeseen kävelemällä merkittyjä polkuja pitkin, vietä virkistävä lepohetki nuotiolla ja jatkaa taas matkaa. Martinselkosesta löytyy vetisiä soita ja pieniä lampia, vanhaa metsää, naavaisia kuusia. Selkosessa ihminen on kaiken ulkopuolella, osana luontoa, niin kuin ei muuta maailmaa olisikaan.
Sanotaan olevan Suomen viimeisimpiä erämaa-alueita. Voit tutustua alueeseen kävelemällä merkittyjä polkuja pitkin, vietä virkistävä lepohetki nuotiolla ja jatkaa taas matkaa. Martinselkosesta löytyy vetisiä soita ja pieniä lampia, vanhaa metsää, naavaisia kuusia. Selkosessa ihminen on kaiken ulkopuolella, osana luontoa, niin kuin ei muuta maailmaa olisikaan.
Venäjän rajan läheisyys
Rajan läheisyys tuo oman eksoottisen lisänsä alueen tunnelmaan. Rajavartiotornit, rajavyöhyke, näkymät jotka avautuvat Venäjän puolella ovat kokemus sinänsä.
Rajan läheisyys tuo oman eksoottisen lisänsä alueen tunnelmaan. Rajavartiotornit, rajavyöhyke, näkymät jotka avautuvat Venäjän puolella ovat kokemus sinänsä.
Vesistöt
Martinselkosen luonnonsuojelualueen rajana kulkee Karttimojoki (n.8km). Karttimojoki päättyy Taivalkoskeen, joka on Suomussalmen suurin koski. Nimensä se on saanut siitä, että ihmiset ovat joutuneet vetämään venettä taipaleen maitse sivu kosken. Taivalkoskesta voi saada mm. taimenta. Taivalkoski muuttuu lopuksi rauhallisemmaksi Taivaljoeksi, joka laskee Kulmajärveen ja edelleen Kiantaan.
Sitä on sanottu Suomen "amatzoniksi" Joen varrella asuu mm. majavia, joten alueella on majavien kaatamia puita ja patorakennelmia. Uistimeen tarttuu helposti haukia ja joskus jopa lohta. Joen varrella on nähtävissä palanen Suomen historiaa. Aikoinaan ihmiset ovat niittäneet joen vartta kerätäkseen heinää eläimille, ja heinät on varastoitu joenvarren latoihin. Alueelta löytyy myös heinätöiden aikaan asumuksina käytettyjen vanhojen niittysaunojen pohjia. Karttimojoelta haarautuu Löytöjoki Martinselkoseen, sen varteen on pystytetty partisaanin uhrin muistomerkki. Karttimojoki on ollut myös kulkureitti Vienan Karjalaan. Elias Lönnrot on runojen keruu matkallaan kulkenut tästä kautta ja vielä 50-luvulla Pirttivaaran ihmiset soutivat elintarvikkeita Juntusrannasta. Karttimojokeen voit tutustua kanootilla tai soutuveneellä.
Martinselkosen luonnonsuojelualueen rajana kulkee Karttimojoki (n.8km). Karttimojoki päättyy Taivalkoskeen, joka on Suomussalmen suurin koski. Nimensä se on saanut siitä, että ihmiset ovat joutuneet vetämään venettä taipaleen maitse sivu kosken. Taivalkoskesta voi saada mm. taimenta. Taivalkoski muuttuu lopuksi rauhallisemmaksi Taivaljoeksi, joka laskee Kulmajärveen ja edelleen Kiantaan.
Sitä on sanottu Suomen "amatzoniksi" Joen varrella asuu mm. majavia, joten alueella on majavien kaatamia puita ja patorakennelmia. Uistimeen tarttuu helposti haukia ja joskus jopa lohta. Joen varrella on nähtävissä palanen Suomen historiaa. Aikoinaan ihmiset ovat niittäneet joen vartta kerätäkseen heinää eläimille, ja heinät on varastoitu joenvarren latoihin. Alueelta löytyy myös heinätöiden aikaan asumuksina käytettyjen vanhojen niittysaunojen pohjia. Karttimojoelta haarautuu Löytöjoki Martinselkoseen, sen varteen on pystytetty partisaanin uhrin muistomerkki. Karttimojoki on ollut myös kulkureitti Vienan Karjalaan. Elias Lönnrot on runojen keruu matkallaan kulkenut tästä kautta ja vielä 50-luvulla Pirttivaaran ihmiset soutivat elintarvikkeita Juntusrannasta. Karttimojokeen voit tutustua kanootilla tai soutuveneellä.
Kelkkareitit
Arolan kautta kulkee moottorikelkka reitti, jota pitkin pääset vaikkapa Hossan kautta Kuusamoon tai Suomussalmelle. Voi aloittaa matkasi meiltä, tai pysähtyä kulkiessasi alueella meillä virkistäytymään.
Arolan kautta kulkee moottorikelkka reitti, jota pitkin pääset vaikkapa Hossan kautta Kuusamoon tai Suomussalmelle. Voi aloittaa matkasi meiltä, tai pysähtyä kulkiessasi alueella meillä virkistäytymään.
